Erakko-hotellit

Hei katso, miten voit auttaa mesipistiäisiä:
tuula nikulainen: Erakko-hotellit

Kolopesivien mesipistiäisten asuntopula on pahentunut maaseudun muutoksessa. Metsänhoito on siivonnut lahopuut ja muokannut metsäpohjan, avonaiset laidunniityt ovat kasvaneet umpeen, puistot ja pihat ovat siistillä nurmikolla, hirsirakentaminen on vähentynyt ja puuaitojen tilalla on betonia ja metallia. Kovakuoriaisten puuhun tekemiin reikiin pesimään tottuneet erakkomehiläiset pölyttävät kukkia ja puutarhamarjoja, sekä monia maatalouden viljelykasveja, kuten rypsiä ja hernekasveja. Erakkomehiläiset keräävät siitepölyä tarhamehiläisen tavoin vasuihinsa tai takaruumiinsa runsaisiin karvoihin. Ne ovat meille hyvin arvokkaita pölyttäjiä. Meidän terveellinen ja monipuolinen ravinto on suorastaan riippuvainen erakkomehiläisten tarjoamista pölytyspalveluista. Tutkittu juttu: yksi ainoa muurarimehiläinen saattaa pölyttää yhtä monta kukkaa kuin 80-300 tarhamehiläistä! Villien mesipistiäisten pesimäpaikat ovat nyt vähissä ja olen tehnyt Erakkojen hotellit -teoksen (Paljasjalkapolku-ympärostötaidenäyttely/Korppoo) tähän tarpeeseen.

Muista: mesipistiäiset tarjoavat meille ekosysteemipalveluja, joista olemme riippuvaisia! Monia lajeja on jo kuollut sukupuuttoon ja useat erakkomehiläiset ovat uhanalaisia. Rakentamalla pesiä tuet samalla luonnon monimuotoisuutta.

Hiukkasen asiaa!

Jätevedenpuhdistamon kolmos-altaalla eli ns Veden taika -lammella on ajeltu autolla saaren ympäri. 
Se on jyrkästi kielletty - ja jopa vaarallista, sillä jää voi ihan oikeasti pettää!

Kevätsuunnitelmia

Kevät etenee ja Hiukkanen lasketaan pian veteen - pian, sillä ehkä jo kuunkierron päästä!

Yhteisötaideteot jatkuvat myös Maija Mehiläisen ja hänen ystäviensä ympärillä. Olemme velkaa näille ystävillemme, jotka pyyteettömästi ovat tuottaneet palveluja meille. Mutta nyt on vastapalvelujen aika, sillä pölyttäjät ovat pulassa ja pyytävät:  säilyttäkää elinympäristömme ja laidunmaat myrkyttöminä! Tarvisemme myös lisää asuntoja menetettyjen tilalle...

Suomessa yleisimpiä pölyttäjäeläimiä ovat hyönteiset, mutta myös linnut, lepakot ja muut nisäkkäät toimivat pölyttäjinä. Tehokkaimpia pölyttäjiä ovat mehiläiset, kimalaiset, kukkakärpäset ja perhoset. Ne vierailevat kukissa ravinnonhaussa ja näin osallistuvat mm. hedelmien, marjojen ja siementen tuotantoon.

Saamme pölyttäjiltä ekosysteemipalveluja sillä ne pölyttäessä osallistuvat ravintomme tuottamiseen. Olemme riippuvaisia pölyttäjien palveluista. Vain onnistunut pölytys saa aikaiseksi hedelmän, marjan tai siemenen. Ilman pölyttäjien palveluja jäisimme ilman vitamiineja, marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Puutarhat olisivat autioita marjapensaista ja hedelmäpuista. Myös maidontuottaja-eläinten ravintokasvit sekä öljykasvit ovat riippuvaisia pölyttäjistä. Tuulipölytteiset kasvit pärjäävät ilman hyönteisiä, mutta hyönteisten onnistunut pölytys on nyt paljolti ihmisten käsissä.

Ekosysteemipalveluiksi kutsutaan siis hyötyjä, joita saamme ilmaiseksi luonnosta. Muita ilmaisia hyötyjä ovat esimerkiksi puhdas ilma ja vesi.

Ihmisen tehokkaalla toiminnalla on taipumus tuhota ja häiritä luonnon omia järjestelmiä. Sen jälkeen kun olemme oppineet tunnistamaan ja ymmärtämään ekosysteemien toimintaa, pystymme myös vaalimaan, osin parantamaan ja edesauttamaan toiminnan jatkumista.

Meidän Hiukkanen

Hiukkanen, kelluva pieni biopuhdistamo, on yksi tapa edesauttaa biologisen puhdistuspalvelun palauttamista vesistöön, jossa ekosysteemi on häiriintynyt. Kaikki luonnon ekosysteemit ovat riippuvaisia myös toisistaan ja ovat erottamaton osa luonnon monimuotoisuutta. Itse asiassa luonnon monimuotoisuus yhdessä ekosysteemipalvelujen kanssa on ihmisen elämän ja hyvinvoinnin perusta.

Keväällä aloitamme yhdessä pölyttäjien vaalimisen. Ihmiset kutsuvat toisia otuksia myrkkypistiäisiksi, mutta kuten kokemuksesta tiedämme, rauhallinen yhteiselo on mahdollista ja välttämätöntä. Lisäksi se on mielenkiintoista. Siitä lisää tuonnempana.

Winkki:
ekologia

tuula