perjantai 5. heinäkuuta 2013

Lehtopöllö nimeltä Siiri



Naapurissamme asustaa lehtopöllöperhe. Metsään on laitettu pöllölle oma pönttö, jossa emo hautoi muniaan yhden kuukauden. Kuoriuduttuaan poikaset kasvoivat pöntön suojissa vielä toisen kuukauden, ennen kuin tohtivat kiipeillä lähipuiden oksilla ja aloittaa lentoharjoitukset.

Pöllökuvat Pasi Airike. Lehtopöllön poikanen suunnittelee lentoon lähtöä toukokuun lopulla.
Miksi pöllö valitsee ihmisen tekemän pöntön "luonnonmukaisen" sijaan? Luonnontilaiset metsät ovat vähentyneet vähenemistään. Suurintaa osaa metsiä hyödynnetään kaatamalla puusto niin nopeasti, että puut eivät ehdi viettää vanhuutta ja tarjota koloja ja onkaloita kolopesijöille. Lehtopöllö on siis kolopesijä ja sen suosituin luonnonkolo on erityisesti vanhan tammen oksien lahottua ja pudottua syntyneet syvät onkalot. Lehtopöllö nimensä mukaisesti suosii lehtometsiä. Myös muihin vanhoihin lehtipuihin, esim koivuun, saattaa syntyä näitä pöllön mentäviä jättikoloja. Palokärjen tekemät kolot ovat aivan liian pieniä lehtopöllön kaltaiselle otukselle.

Siiri uuden asuntonsa kuistilla
Olemme antaneet lehtopöllö-emolle nimeksi Siiri,  jo edesmenneen hyvän ystävän ja naapurin "omenamummon"mukaan. Siirin poikaset ovat jo varttuneet isoiksi ja ne usein vierailevat öisin pihallamme pitäen otoa kähisevää ja samalla vinkuvaa kerjuuääntä. Emo vastailee maukuen. Pönttö on ollut hyljättynä jo jonkun aikaa ja nyt näyttää siltä, että Siiri on muuttanut poikineen uuteen asuntoon: jo pitkään autiona olleeseen ystävämme Siirin lapsuudenkotiin. Hauska sattuma! Nyt on tilaa, vaikka muille jakaa. Alakerrassa asustaa supikoiraperhe. Näin luonto eläimineen valloittaa takaisin ihmisten  hylkäämät vanhat rakennukset.

Kaikkia taloja, varsinkaan puutaloja, ei kannata siis purkaa! Voimme auttaa eläimiä selviämään muuttuvassa maailmassa rakentamalla pönttöjä niin linnuille, myrkkypistiäisille kuin perhosillekin ja kelluvia puutarhasaaria mikrobeille. Kaikessa on sama ajatus taustalla: korvata ihmistoiminnan seurauksena tuhoutuneita elinympäristöjä ja turvata luonnon monimuotoisuutta.

Mennään ajassa hieman taaksepäin, toukokuun puoleen väliin:

Poikaset olivat vielä, kun pöntöllä kävi rengastaja. Siiri-emo suhtautui toimenpiteeseen sangen joustavasti. Rengastaminen voi näyttää hurjalta, mutta se tehdään hyvin tietäen ja taitaen.
Voit kurkata lisätietoja rengastuksesta Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistosta.  Rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa. Luonnontieteellinen keskusmuseo antaa rengastusluvat ja kerää rengastuksen avulla tietoa linnuista. niiden muutosta, iästä, kuolevuudesta, kuolinsyistä ja vuosittaisista kannanvaihteluista. Rengastuksella saatava tieto edistää myös lintujen suojelua.










Alkoi nukuttamaan mokoma touhu!



perjantai 28. kesäkuuta 2013

Lapset valmistavat kelluvia pikkubio-puhdistamoja


Salon Akva-hanke järjesti yhdessä Salon kansalaisopiston kanssa pienten kelluvien biopuhdistamojen rakennuskurssin lapsille ohjaajana allekirjoittanut. Jännittävää, tuleeko kukaan...ja tuli 13 innokasta saaren rakentajaa, poikia ja tyttöjä! Oli mahtava tekemisen meininki, intensiivistä ahertamista Kokkilan rannalla neljä tuntia.

Kuva: Paula Alanne

Mikä ihmeen biopuhdistamo?

Puhdistaminen alkaa siitä, että ensin täytyy rakentaa puhdistajille houkutteleva asunto! Kelluvat puutarhat tarjoavat suojaisan elinympäristön vesistön pieneliöille, planktoneille ja mikrobeille, sekä kutusuojaa vaikka ahvenille. Näin lisätään samalla luonnon monimuotoisuutta -tai paremminkin palautetaan sitä. Uusien asukkaiden myötä vesistöön joutuneet ravinteet menevät parempiin suihin. Pikkuhiljaa saaren pohjaan ja keinojuuristoon, myöhemmin kasvien juuristoon, muodostuu limainen ja aktiivinen kerrostuma, biofilmi, joka puhdistaa vettä. Biofilmi koostuu näistä tärkeistä pieneliöistä, jotka käyttävät ravinteita ja hajottavat eloperäistä ainesta ja näin osallistuvat tärkeiden aineiden kierrätykseen ravintoverkostossa.  Jos ravintoverkossa on reikä, eli vesiluonnon monimuotoisuus on syystä tai toisesta häiriintynyt ja eliöstö yksipuolistunut, voimme auttaa reiän paikkaamisessa näillä keinotekoisilla pikkusaarilla. Pienet kelluvat puutarhat sopivat pienten lampien puhdistamiseen.


Kaunis biopuhdistamo on pieni taideteko!

HUOM: Kelluvista saarista täytyy pitää huolta kuin omasta veneestä, akvaariosta tai puutarhasta! Sitä ei saa unohtaa vesistöön, koska silloin siitä voi tulla hyvin haitallista jätettä!

Hyviä kelluttimia ovat PE (Polyeteeni) - HD (High density) kanisterit, laatumerkintä löytyy yleensä kanisterin pohjasta. Polyeteeni on kemiallisesti reagoimatonta muovia, joka kestää vedessä hajoamatta eliöille haitallisiksi ainesosiksi. Polyeteenimuovikanistereita kertyy nurkkiin (mm. maatiloille) ja on joskus parempi kierrättää muovinenkin esine uuteen käyttöön, ennen kuin hylätä se jätteisiin, sillä näin arvokkaat raaka-aineet eivät mene hukkaan.

Näin syntyy pieni kelluva biopuhdistamo:
































Kokeilimme biopuhdistamojen kellumista Kokkilan rannassa.  Pikkusaaret eivät oikein pärjää meren aalloille ja puhdistushommaa on enemmän kuin tarpeeksi...  Päätimme siirtää biopuhdistamot Vuohensaaren vievän tien varteen ns lintualtaille.

Kiitos kaikille innokkaille lapsi-rakentajille ja kurssin apuohjaajille Paulalle, Merille ja Minnalle!

Tuula

lauantai 25. toukokuuta 2013

Harmaalokki

kuva: Pasi Airike

Harmaalokki on tavallaan sopeutunut ihmisen roska- ja jätekaaokseen ja hyödyntää sitä erilaisin kekseliäin keinoin. Harmaalokit hakevat valtaosan ruuastaan kaatopaikoilta, satamista ja toreilta, minkä seurauksena niitä suotta vainotaan häirikkölintuina. Ongelmat vähenisivät jos ihmiset oppivat kierrättämään jätteensä hyötykäyttöön (suljetussa kierrossa!). Sitäpaitsi materiaalien hukkaaminen kaatopaikoille on valtavaa luonnonvarojen tuhlausta.

Tälle harmaalokille on käynyt kurjasti: ilmeisesti dyykkausreissulla on tarttunut rautalanka jalkaan. Lokkeja myös ammutaan kaatopaikoilla. Suojaverkot ovat siksi kannatettavampi vaihtoehto ampumiselle. Kuitenkin kaatopaikkojen ylle vääränlaisesta ja väärin viritetyistä suojaverkosta saattaa tulla harmaalokin ja myös muiden lokkien surmanloukku.  Verkkoihin on tarttunut myös uhanalaisia selkälokkeja.

Kuuntele tästä harmaalokin ääntä.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Erakko-hotellit

Hei katso, miten voit auttaa mesipistiäisiä:
tuula nikulainen: Erakko-hotellit

Kolopesivien mesipistiäisten asuntopula on pahentunut maaseudun muutoksessa. Metsänhoito on siivonnut lahopuut ja muokannut metsäpohjan, avonaiset laidunniityt ovat kasvaneet umpeen, puistot ja pihat ovat siistillä nurmikolla, hirsirakentaminen on vähentynyt ja puuaitojen tilalla on betonia ja metallia. Kovakuoriaisten puuhun tekemiin reikiin pesimään tottuneet erakkomehiläiset pölyttävät kukkia ja puutarhamarjoja, sekä monia maatalouden viljelykasveja, kuten rypsiä ja hernekasveja. Erakkomehiläiset keräävät siitepölyä tarhamehiläisen tavoin vasuihinsa tai takaruumiinsa runsaisiin karvoihin. Ne ovat meille hyvin arvokkaita pölyttäjiä. Meidän terveellinen ja monipuolinen ravinto on suorastaan riippuvainen erakkomehiläisten tarjoamista pölytyspalveluista. Tutkittu juttu: yksi ainoa muurarimehiläinen saattaa pölyttää yhtä monta kukkaa kuin 80-300 tarhamehiläistä! Villien mesipistiäisten pesimäpaikat ovat nyt vähissä ja olen tehnyt Erakkojen hotellit -teoksen (Paljasjalkapolku-ympärostötaidenäyttely/Korppoo) tähän tarpeeseen.



Muista: mesipistiäiset tarjoavat meille ekosysteemipalveluja, joista olemme riippuvaisia! Monia lajeja on jo kuollut sukupuuttoon ja useat erakkomehiläiset ovat uhanalaisia. Rakentamalla pesiä tuet samalla luonnon monimuotoisuutta.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Kasvihuone-tomaatit lautasella -ja valaat.

Talvella pitää syödä vitamiineja. Muistan lapsuudestani, kun tomaatti ilmestyi uudeksi ruokalautasen lisukkeeksi 60-luvun lopulla. Jos ruoka ei jostain syystä maistunut, äitini sanoi: "ainakin kaikki tomaatit on syötävä, koska niissä on vitamiineja!" Mutta onko tomaatti sen väärtti?

Kaupan tomaatit kasvatetaan nykyään kasvihuoneissa. Suomalaisilla tomaateillla on valtava hiilijalanjälki, sillä kasvihuoneiden oikean lämpötilan ylläpitämiseen tarvitaan valtavasti energiaa. Monet öttiäiset pitävät myös tomaateista. Suomessa osa kasvihuoneviljelijöistä käyttää biologista tuholaisten torjuntaa, eli kasvihuoneissa on eliöitä, jotka luonnostaan syövät tomaatinlehtiä ja kukkia rouskuttavia tuholaisia. Leppäkerttu on tunnetuin kotipuutarhurin työkaveri, joka syö ravinnokseen kirvoja! Mutta valitettavan usein tomaatinviljelyyn liittyy runsas torjunta-aineiden käyttö. Torjunta-aineet on kehitetty tuohoamaan eliöitä, joten ne voivat olla myös ihmiselle vaarallisia.
Mehiläiset ovat löytäneet luonnonmukaisesti kasvatetun eli luomu-tomaatin kukat Halikonlahti Green Art ketjupuutarhasta, joka koottiin Salon taidemuseo Veturitallin pihalle 2011.

Myrkkyjen käytölle on asetettu laskennallisia raja-arvoja, joiden uskotaan takaavan sen, että myrkyt eivät ole ihmiselle ja luonnolle vaaraksi. Mutta useiden kemikaalien kohdalla on jouduttu peräytymään ja kieltämään aineiden käyttö kokonaan, mutta vasta sitten kun vahinko on jo tapahtunut. Surullisen kuuluisin tarina on hyönteismyrkkynä käytetyllä DDT:llä.

Maija Mehiläinen ystävineen on vaarassa!

Olemmeko nyt uuden, ehkä vielä kohtalokkaamman tuholaismyrkyn kanssa tekemisissä?

Uutisissa on ollut viime aikoina esillä Suomessakin paljon viljelyssä käytetty uudehko tuholaistorjuntaan käytetty aine, joka sisältää neo­ni­ko­ti­noi­di nimistä myrkkyä. Tutkimuksissa on todettu myrkyn olevan yhteydessä mehiläisten joukkokuolemiin. Ja tämänhän me kaikki tiedämme: olemme riippuvaisia mehiläisistä! Mehiläiset ja muut pölyttäjät tekevät uutterasti työtä ravintomme eteen hoitamalla kasvien pölytyksen! Pölyttäjät palvelevat meitä - ilman pölyttäjiä, meille tulisi nopeasti kova nälkä...
Näin kuvataan torjunta-aineena käyttöluvan saanutta neonikotinoidi-nimistä myrkkyä  EU komission sivuilla:

Neonikotinoidit ovat ovat erittäin tehokkaita hyönteisten torjunta-aineita, jotka vaikuttavat hyönteisten keskushermostoon ja estävät hermoimpulssien välittymisen. Tämän seurauksena hyönteiset lakkaavat syömästä, lamautuvat ja kuolevat ravinnonpuutteeseen tai kuivumiseen tai joutuvat petojen saaliiksi. Koska neonikotinoidien vaikutustapa on uusi ne sopivat käytettäviksi tuholaisille, joille on kehittynyt resistenssi perinteisille hyönteisten torjunta-aineille. Neonikotinoidit torjuvat hyvin tehokkaasti lehtikirvoja ja jauhiaisia, jotka ovat kaupallisesti tärkeimpiä imeviä hyönteisiä EU:ssa.

Hyvää ruokahalua! Ps. kannattaa syödä luonnonmukaisesti tuotettua eli luomua...


Kasvihuoneissa on toiset myrkyt. 


Suurin osa läpinäkyviin muovirasioihin pakatuista tomaateista tulee Espanjasta. Espanjassa on valtava kasvihuoneteollisuus, jossa työskentelee tuhansia siirtolaisia, usein laittomasti, erittäin huonoissa oloissa ja surkealla palkalla. Espanjalaisissa muovi-kasvihuoneissa käytetään runsaasti kemiallisia torjunta-aineita. Kyseessä on teho-viljely sanan varsinaisessa merkityksessä: tavoitteena on tuottaa maksimaalisella teholla hyvännäköisiä ja tasalaatuisia tomaatteja -ja edullisesti. 

Ja taas ne muovit! Oikeastaan syy, miksi halusin kirjoittaa, oli muutaman päivän takainen uutinen kaskelotista , joka oli tukehtunut -tai oikeastaan räjähtänyt nieltyään erehdyksessä 17 kg muovijätettä:  valaan vatsasta löytyi 59 erilaista muoviesinettä, joista suurin osa kasvihuoneen päällisinä käytettyjä muovipeitteitä. Muovit ovat peräisin eteläisen Espanjan Almerian ja Granadan kasvihuoneista, jotka tuottavat tomaattia eurooppalaisille supermarketeille. Voi itku!


Kasvihuonemuoveihin tukehtunut kaskelotti -uutinen tästä

Jos aihe kosketti sinua ja haluat tietää lisää, lue vaikka Uusi Musta-blogista hyvä juttu kasvihuonetomaattien viljelystä.

Hei, syödään lähellä tuotettua, ja vain biologista torjuntaa käyttävien viljelijöiden tomaatteja ja salaatteja (lukee tuoteselosteessa)! Ja ei niitä tomaatteja ole pakko talvella syödä lainkaan. Tomaatti ei ole vitamiinipommi, varsinkaan tehoviljeltynä...

Tomaatti on aikamoinen sissi: tomaatinsiemenet selviävät jätevedenpuhdistamolle asti, josta ilmeisesti lintujen ulosteen mukana tullut siemen tuotti Veden taika-saarella myös hedelmää -ilman torjunta-aineita. Saarella viihtyvät lintujen lisäksi myös pölyttäjä-hyönteiset! 


tuula